Tanssivan klovnin salattu tanssimenneisyys

Sanat ovat sitoumus

Banderolli saa täydennystä.

Esteri ja Tanssivat klovnit

 

Siellä se lukee monikossa katsoipa miten päin hyvänsä. Tanssivat. Tanssivien klovnien  tulee ennen kaikkea tanssia.

Aloituskuva sopii kertomaan symbolisesti syntyaikojemme tilanteesta, sillä toisen meistä juuret olivat huomattavasti syvemmällä tanssin maailmassa kuin toisen. 

Esteri on valmiina. Esteri on iloinen. Esteri haluaa tanssia. 

Mutta missä on Ellen?

 

Mikäs tässä on ollessa :)

Ellenkin on iloinen. Hän lekottelee ja naureskelee. Tanssista ei näy vilaustakaan. Taustakankaassa Ellenin takana voisi yhtä hyvin lukea mikä hyvänsä määre.

 

 

Tanssimenneisyyteni salat

on äkkiä paljastettu, niitä kun ei juurikaan ole.

Ensimmäisessä postauksessani https://ellenolisi.blogspot.com/2024/03/pre-elleniaalinen-aika.html  hahmottelin tanssivaksi klovniksi päätymiseni vaiheita sivuten spontaania irrottelua vaatineita ja tarjonneita aktiviteetteja, joita on elämäni varrella riittänyt muun muassa murhamysteeriroolipelien ja improvisaatiopohjaisten tyky-päiväohjelmien ohjaamisen parissa.

 

(Mielimysteeriroolipeleistä ja mysteerivelhoudestani voit lukea lisää täältä: https://mielimysteerit.blogaaja.fi/)

 

Ryhmien kanssa hauskanpitoon, heittäytymiseen ja häpeilemättömyyteen tottuneelle itsensä alttiiksi paneminen yleisön edessä ei ole ollut vuosikymmeniin yhtään outoa. Ajatus tanssista yleisön edessä tai edes osana ryhmää oli sen sijaan vieras ainakin vuoteen 2019 asti.

Lempimatkani eli Littoistenjärven yli ja takaisin on jälleen uitu

 

ja seurusteltu niin kalojen, lintujen kuin vesikasvienkin kanssa.

Olen uimari. Olen hiihtäjä. Olen pyöräilijä. Olen kuljeskelija. Mutta että tanssija?

Sähäkkää heilumista ja huitomista fiiliksissä festareilla ja keikoilla, iloista twistaamista rytmimusiikin tahtiin kesken siivouksen tai ainokaista - pyynnöstäni vain yhteen suuntaan pyörivään - valssiin keskittyvää kertaa 83-vuotiaan isäni daamina päivätansseissa ei kai lasketa, vai lasketaanko? 

"Kaikki lasketaan", Ellen sanoisi. Onneksi sanoisi, sillä Ellenin varaan minä lasken. 

Kun oikein menneisyyden multia kaivelen, niin mahdollisesti saatoin eksyä hetkeksi discoon jollain reissulla kultaisella 80-luvulla. Tosin ne kerrat ovat haihtuneet mielestä historian hämäryyteen. Ehkä tanssin, ehkä en. 

Kenties keho kumminkin muistaa jotain, sillä osa discomusiikista kuulostaa kumman kutsuvalta. 

Boney M:n tahdissa synnytin kaikki neljä lastamme. Aivan niin, läpi synnytyksen avautumisvaiheiden tanssin, Rasputin raikasi kymmeniä, jollei satoja kertoja, kun tamppasin lattiaa supistusten kourissa. Se on suurin ja kaunein, todella merkittävä tanssimenneisyyteni. Olisin kuollut tyytyväisenä, vaikka synnytykset olisivat jääneet ainoiksi väkeviksi ja voimallisiksi tanssintäyteisiksi tunneiksi elämässäni. Sitä kokemusta on mahdotonta ylittää.

Polku tanssiviksi klovneiksi pähkinänkuoressa eli Ellen olisi 

kaikista hulluttelevista heittäytymisistä huolimatta saattanut jäädä sisälleni uinumaan tai häivähtää harvakseltaan häviten aina välillä mahdollisuuksien valokenttään ilman

Kallion aistimista itäisen Turun metsissä

 

Luovaa liikettä eli tanssi-liiketerapeuttisista menetelmistä ja improvisaation hengestä ammentavaa työpajakokonaisuutta, jota yhteistyökumppanini ja ystäväni Kirsin kanssa olemme kehitelleet ja toteuttaneet vuodesta 2019 lähtien.

Ellen olisi ohjannut Kirsin rinnalla syväluotaavia ja kepeän hilpeitä pajojamme en ehkä olisi päättänyt haastaa itseäni ja kokeilla sambaa, johon Kirsi minua houkutteli.

Ellen olisi mennyt sambaan, en olisi tavannut Hannaa. 

Ellen olisi tavannut Hannaa, en olisi saanut häneltä kutsua tekemään pari-improvisaatiota Incognito -iltamiin. 

Ellen olisi innostunut iltamien kautta uudelleen improvisaatiosta, emme olisi päätyneet yhdessä syksyn Kahden vaiheilla -esitykseen. 

Ellen olisi Hannan rinnalla pidätellyt sisäistä klovniani Kahden vaiheilla, ei muuan tanssialaa tunteva katsoja olisi lausunut ratkaisevia syntysanoja. 

Ellen olisi kuullut noita syntysanoja Hannan kautta ja ellemme olisi käyneet palautteenannon yhteydessä ratkaisevaa keskustelua, eivät Ellen ja Esteri olisi välttämättä koskaan syntyneet, vaan sisäiset klovnimme - ainakin klovniparina - olisivat olleet puoliunessa ties kuinka kauan vielä.

Uusi klovnipari on nähnyt päivänvalon.

Kuukausia kestäneet improretket Hannan kanssa olivat suoraa jatkumoa Luovalle liikkeelle. Retkien alettua ikään kuin kuljin joukkoon liittyneen uuden toverin kanssa leikitellen pääosin tuttua laveaa luovuuden polkua, jonka äänimaisemaan ilmaantui uusia säveliä ja ilmassa oli lähes jatkuvasti liikkeiden, muotojen ja värien tutkailuun sekoittunut koominen vire.

 

Samba 

Sosiaalisena, rytmisesti ja ilmaisullisesti kehittävänä, uusia elämyksiä tarjoavana ja energisoivana kokemuksena sambavuosi 2022-23 osui juuri oikeaan paikkaan. Pääsimme sambakoulun tuntien ja esiintymistenkin puitteissa kokemaan samban ja sille läheisten tanssien alalajeja, joiden laajasta kirjosta löytyi omalle kropalleni ja mielelleni hyvin sopivaa liikekieltä. Myös samban historia ja perinne yhteisöjä kokoavana, voimaannuttavana ja aktivoivana hauskanpidon ja ilmaisun tapana vetosi minuun. Kallisarvoiset muistot kulkevat myös Ellenin ja Esterin mukana.

Sambakoululaisten ryhmä juuri ennen karnevaaliesiintymistä "Turisteina"

Bloco-koreografian asuissa sambakoulun 35-vuotisjuhlashowssa 14.1.2023

Tekoäly-ryhmä sambakoulun 35-vuotisjuhlashowssa

Samban koodia on syötetty ahkerasti ja saatu koneetkin tuntemaan.

 

Tanssitaanko siis?

Kaivoin netistä tanssin määritelmän, kun mietin, mitkä määritelmän osat nykyään Ellenin ja Esterin kohtaamisissa ja yleisön edessä toteutuvat.

Tanssi on taide- ja urheilumuoto, jossa ihminen liikuttaa vartaloaan, yleensä rytmikkäästi musiikin mukaan, tuottaakseen esteettisiä elämyksiä, huvitellakseen, sosiaalisena toimintana tai ilmaistakseen tanssillaan jotain. 

Vartalon liike toteutuu ilman muuta, rytmikkyydestä ja estetiikasta voi olla eriäviä mielipiteitä, jotka sallitaan. Huvittelu, sosiaalisuus ja "jonkin" ilmaiseminen - kyllä, kyllä ja kyllä!

Toki myös Tanssivien klovnien keikoilla - varsinkin työpajatyyppisillä, lapsille suunnatuilla tai yleisön joukossa kuljeskelevilla - on hetkiä, jolloin huvittelu, ilmaisu ja sosiaalinen toiminta toteutuvat enemmänkin ilmeillen, yleisöä tanssittaen, leikittäen ja jututtaen kuin joka hetki itse musiikin mukana rytmisesti liikehtien.

Pientä kasvojumppaa ennen keikkaa

Kaikkien naisten talolla 18.4.2024

Yleisön kanssa syntyy hienoja kohtaamisia.

 

 

Lisää luettavaa

Tervetuloa katsomaan tunnelmia Ellenin ja Esterin ensimmäiseltä keikalta! https://ellenolisi.blogspot.com/2024/04/pikkujouluissa-ei-voi-mokata.html

Rajaa on esitetty pitkin vuotta 2024. Siitä juttua täällä: https://ellenolisi.blogspot.com/2024/03/raja-vaihtelevissa-tiloissa.html

Ellenin ja Esterin yhteinen, mm. paljon keikkakuvia sisältävä blogi löytyy osoitteesta https://tanssivatklovnit.blogspot.com/ käykää tutustumassa!

Kuvat 

 

Marja Repokangas ja Hanna Väätäinen

Hanna Salonen, Johanna Tiitta ja Elias-Alvari Uusikangas (samba)

Suad (Kaikkien Naisten talo)

 

Erottaako Ellenin ja Esterin toisistaan?

Ellen ja Esteri, eroja ja yhtäläisyyksiä 

Alussa olivat pinkki ja vihreä.

 

 

Ellen ja Esteri on tarkkasilmäisen havainnoitsijan helppo erottaa toisistaan. Enkä tarkoita pelkästään peruukkien väriä - joka siis Ellenillä vaihtuu yhtä nopeasti kuin hänen intoilunsa kohteet muutenkin - enkä edes sitä, että Ellen on ilmiselvästi vieraillut herkkutoreilla huomattavasti tiheämmin kuin Esteri. 

Ellen ja Esteri ovat monessa asiassa toistensa vastakohtia tai pikemminkin saman kolikon eri puolet. Yhtä, mutta eri suunnista maailmaa ja tilanteita katselevia. 

Siinä missä Esteri on vakaa ja arvostaa jatkuvuutta, on Ellen ailahtelevainen ja kokeilunhaluinen. 

Esteri liikkuu johdonmukaisemmin, kaikkein mieluiten kepein ja sulokkain samban askelin. 

Ellen siksakkailee, hiipii, hypähtelee, pysähtelee ja pyrähtelee. 

Esteri viihtyy järjestyksen ymröimänä, Ellen luo kaaosta ympärilleen. 

Esteri nauttii opettamisesta (vaikkei aina muistakaan, mitä hänen pitäisi tällä kertaa opettaa ja kenelle), Ellen taas omaehtoisesta oppimisesta ilman rajoja. 

Hiivintää ja hypähtelyä

Integroidun tanssin päivillä 9.9.2023

Esteri on saanut kiitollisen "sukellusoppilaan".

"Raja" Barker-teatterissa 2.3.2024

 

 

Yhtäläisyyksiäkin löytyy runsaasti 

Molemmilla on hyvä suhde koululaitokseen. 

Esterillä on korkeakoulututkinto tai jopa kaksi tai neljä. (Luonteeltaan vaatimattomana hän ei puhu niistä ihan joka päivä, joten Ellen ei ole varma Esterin tutkintojen määrästä.)

Ellen puolestaan pääsi käymään maailman korkeimmassa koulussa kaukomatkallaan. Oli hienot näkymät sisällä ja ulkona! 

Esteri arvostaa seurapiirejä ja on niissä kuin kotonaan. Ellenkin arvostaa seuraa ja on piireissä kotonaan - ja aina niissä leikitään, hassutellaan ja tanssahdellaan. 

 

Tärkeimpänä yhteisenä asiana molemmat rakastavat liikettä, musiikkia ja tanssia. 

Esterillä on oma hieno tanssikoulu ja siellä muutama oppilas. 

Ellen on tanssinut monien koulujen pihoilla oppilaiden kanssa. 

Esterin lempitanssi on samba. 

Ellenin lempitansseja ovat ainakin charleston, lindy hop, jive, kantri, shimsham, shuffle, quickstep, nykytanssi, katutanssi, latotanssi, kansantanssi, piiritanssi, letkajenkka, peikkotanssi, tonttutanssi, tiputanssi, laamatanssi, pingviinitanssi, hyljetanssi ja erityisesti yksinsilmätkiinnitanssi, noin muutamia mainitakseni. 

Täytyy myös mainita, ettei Ellen osaa tanssia siinä mielessä, kuin yleisesti ajatellaan. Jos askelia ei lasketa eikä tanssilajien sääntöjä lainkaan huomioida, hän osaa (varsinkin omasta mielestään) tanssia vallan mainiosti. 

Peruskävelyä Varvintorilla 3.4.2024

Ellen ja Esteri kuuluvat siis erottamattomasti yhteen.

Kaksin aina kaunihimpi.

Lisää luettavaa

 

Ellenin ristiriitaisesta luonteesta pääset lukemaan lisää täältä: https://ellenolisi.blogspot.com/2024/04/ellenin-valoisa-ja-pimea-puoli.html

 

 

Oma aikaisempi suhde tanssin maailmaan on Hannalla ja minulla myös aika erilainen. Tanssimenneisyys paljastuu tästä:  https://ellenolisi.blogspot.com/2024/04/tanssivan-klovnin-salattu.html

 

Ellenin ja Esterin yhteinen, mm. paljon keikkakuvia sisältävä blogi löytyy osoitteesta https://tanssivatklovnit.blogspot.com/ käykää tutustumassa!

Kuvat 

Hanna Väätäinen ja Marja Repokangas 

Tyyne Väätäinen (luistelu, esityskuvat, In cognito -iltamat)

 

Ellenin ja Esterin 

esitykset, teokset ja työpajat

 Yhteydenotot: ellenjaesteri[AT]gmail[DOT]

Tanssivat klovnit alituiseen kahden vaiheilla

Kahden vaiheilla alusta asti

 

 

Ensimmäisestä yhteisesiintymisestämme lähtien olemme Hannan kanssa usein olleet kahden vaiheilla monessa mielessä - ei kuitenkaan ikinä niin, että olisimme pohtineet, improvisoidako vai ei, esiintyäkö vai ei tai ollako klovnipari vai eikö olla. 

Noissa kysymyksissä vastaus on ollut yhteinen ja yksiselitteinen kyllä. 

Sen sijaan olemme jo ennen Elleniä ja Esteriä liikkuneet mm. 

samba- ja nykytanssivaikutteiden 

tanssin ja teatteriklovnerian

klovnerian ja improvisaation 

improvisaation ja suunnitellun rakenteen sekä

yhteisen ja erillisen liikkeen 

välillä aineksia molemmista limittäin ja lomittain yhdistellen.

 

Haaste on vastaanotettu!

Ensimmäistä kertaa yhdessä näyttämöllä

Incognito-illassa

Barker-teatterin vapaan taiteen näyttämöllä

Turussa, 1.4.2023

 

Kahden vaiheilla -teokset

Ensimmäiset yhteisesityksemme olivat nimeltään Kahden vaiheilla. Mitään muita teoksia emme ehtineet kehitelläkään, kun Ellen ja Esteri alkoivat jo malttamattomina ilmoitella maailmaantulostaan.

Samasta nimestään huolimatta vuoden 2023 kevään ja syksyn Kahden vaiheilla -esitykset muuntuivat kesän harjoituskaudella, ja eri kerroilla eri merkitykset ja painotukset kääntyivät päällimmäisiksi, kiitos esitysten välillä kypsyneiden uusien ideoiden sekä alunperinkin improvisoiduiksi ajateltujen osuuksien.

Jälleen Barkerilla ja Kahden vaiheilla

Integroidun tanssin ja teatterin päivillä 9.9.2023

Vielä ei klovneria ollut pääosassa,

vaikka komiikkaa purskahtelikin tavan takaa esiin.

Ihmettelyä, tutkiskelua ja tarkoituksen etsintää

Jotain samankaltaista ja perustavanlaatuista kuitenkin on ja pysyy kaikissa teoksen muunnelmissa, ja sitä jotain kuvailemme yhteisen blogimme teoskuvauksessa näin:

 

Ellen ja Esteri ihmettelevät maailmaa tanssin ja klovnerian välimaastossa. 

He yrittävät ymmärtää, miten asiat toimivat.  

He etsivät tarkoitusta kaikelle sille, mitä ympäriltään löytävät.

Ellen ja Esteri ovat kahden vaiheilla:

he ratkovat kysymystä siitä, onko tärkeämpää

syventyä tutkimaan asioiden ominaisuuksia ja yksityiskohtia

vai jatkaa eteenpäin sen etsimistä, minkä on hukannut.

Ellen ja Esteri yhdistävät eri tanssilajien liikekieliä humoristisen ja kriittisen lempeästi

liikkuen toisinaan päättäväisesti ja voimakkaasti,

toisinaan taas ihmetellen ja epätietoisina. 

Kevään 2024 ensimmäiset ulkoharjoitukset

Turussa Varvintorilla 3.4.2024

 

Ellenin häälyntää

Kuten minulla Kahden vaiheilla -esityksissä jo ennen klovnihahmojamme on myös Ellenillä omat, keholliset ja mielensisäiset, vaiheilunsa vuorovaikutteisten kohtaamistemme lomassa.

Ellenkin seilaa tyytyväisenä touhukkuuden ja pysähtelyjen, kontaktihakuisuuden ja karkailun, yhdessä tekemisen ja sooloilun sekä erilaisten tunnetilojen välillä.

Teimme "kävelyharjoituksia"

tyylejä vaihdellen

ja kuvasimme pitkän pätkän videolle.

Ellen ei kauheasti mieti asioita, mutta silloin kun hän miettii, hän miettii nimenomaan kauheasti. Siitä asiat eivät tule juuri sen valmiimmiksi saati selkeämmiksi, joten elämänkokemuksiensa opettamana Ellen tokaisisi:

"Erinomaisesti suunniteltu jää kokonaan tekemättä ja huolellinen harkitseminen johtaa varmaan vaille jäämiseen."

Näillä mietteillä mennään kohti uusia seikkailuja!

Sukelletaan rohkeasti tuntemattomaan

ja välillä vähän sooloillaan.

 

Lisää luettavaa

Ellenin ristiriitaisesta, vähintään kahden vaiheilla häälyvästä luonteesta pääset lukemaan lisää täältä: https://ellenolisi.blogspot.com/2024/04/ellenin-valoisa-ja-pimea-puoli.html

 

Ellenin ja Esterin yhteinen, mm. paljon keikkakuvia sisältävä blogi löytyy osoitteesta https://tanssivatklovnit.blogspot.com/ käykää tutustumassa!

Kuvat 

Tyyne Väätäinen (Kahden vaiheilla -esitykset)

Marja Repokangas ja Hanna Väätäinen (ulkotreenit)

Ellenin ja Esterin 

esitykset, teokset ja työpajat

 Yhteydenotot: ellenjaesteri[AT]gmail[DOT]

Tanssivan klovnin valoisa ja pimeä puoli

 Ellen olisi

tosi ihana, ellei hän olisi välillä niin hemmetin rasittava! 

Siitä huolimatta ja siksi, että olen Ellenin itsestäni synnyttänyt, tunnistan ja tunnustan hänen heikkoutensa ja vahvuutensa. 

Suurimmat ärsytykset, tuskastumiset ja turhautumiset hän aiheuttaa ihmisissä (lue: lähinnä Esterissä, joka parivaljakkomme universumissa edustaa merkityksellistä ihmistä Ellenille) ollessaan

 päällekäyvä

Valtataistelua vai väärinkäsityksiä?

"Joskus tilanne kutsuu nopeaan toimintaan", Ellen sanoisi. "Enkä kyllä tahallani satuta ketään ja jos vahingossa satutan, niin hyvitän."

rajoista piittaamaton

Kaikkihan tykkäävät poskipusuista, eikö?

"Mistä rajoista?" kyselisi Ellen.

yli-innokas

On ihana muistaa uutta ystävää lahjoin!

"Vain innokas", Ellen sanoisi, "ja sitkeä, mikä on aina loppujen lopuksi hyvä juttu, sillä lopussa kiitos seisoo ja Esteri heltyy." 

härnäävä

Ellen ei vähästä lannistu.

"Pitäähän kaveria haastaa", Ellen sanoisi, " ja houkutella hauskoihin juttuihin, jos se ihan turhaan nihkeilee. Enkö muka itsekin ole moniin kummallisuuksiin suostuvainen?!"

"Sitä paitsi se olen minä, joka jostain syystä tulen usein syyttä suotta torjutuksi, vaikka tarkoitan pelkkää hyvää tai en ainakaan mitään pahaa, pitäisihän jokaisen se nähdä!"

Joskus Ellen on jopa 

Puuhkia kaksin kappalein!

kateellinen Esterin kivoista jutuista. joita hän haluaa myös itselleen, tai kostonhaluinen pahoitettuaan hetkeksi mielensä Esterin "ymmärtämättämyydestä" tai "töykeydestä". 

"Jollei kaveri ymmärrä lainata kivoja juttuja, niin kaverilta lainataan", Ellen tokaisisi tuohuksissaan. (Ja Marjana pudistelen taas tuskastuneena päätäni tuollaista kuullessani.)

Kaiken edellisen vastapainoksi Ellen on kuitenkin myös ja ennen kaikkea

valoisa ja rakastava

Kaikki tarvitsevat rakkautta!

"Olen sunnuntailapsi, lapsi valon ja auringon", Ellen runoilisi.

avulias, välittävä ja empaattinen

Kaksin on kivempi liukua ja kaatua.

 

"Kaveria ei jätetä", Ellen sanoisi painokkaasti. "Se on mottoni yleensäkin ja aivan erityisesti suhteessa Esteriin."

hyväntuulinen ja optimistinen

Tilulii!

"Kuka jaksaa olla pitkään pahalla tuulella, se on tylsää", toteaisi Ellen. "Vielä hullumpaa on murehtia etukäteen sellaista, mikä ei välttämättä edes toteudu. Ja jos jokin ikävä asia toteutuu, niin sitä ehtii murehtia sitten. Lyhyempi murehtimisaika on aina pitkää parempi." 

Ennen kaikkea Ellen on turhia kyselemättä aina valmis uusiin iloisiin seikkailuihin viisaan ja taitavan aisaparinsa Esterin kanssa.

Jaettu ilo on kaksinkertainen.

Siispä yhdessä eteenpäin!

Lisää luettavaa 

Ellenin ja Esterin yhteinen, mm. paljon keikkakuvia sisältävä blogi löytyy osoitteesta https://tanssivatklovnit.blogspot.com/ käykää tutustumassa!

 

Ellen syntyi noin viikkoa myöhemmin kuin (kerran jo keikalle yksinään ehättänyt) Esteri. Hahmon luomisesta pääset lukemaan tästä: https://ellenolisi.blogspot.com/2024/03/elleniksi.html

Esterin ja Ellenin eroista ja yhtäläisyyksistä täältä: https://ellenolisi.blogspot.com/2024/04/erottaako-ellenin-ja-esterin-toisistaan.html

 

Kuvat 

Hanna Väätäinen ja Marja Repokangas 

Johanna Heinonen (Kirjan talon avajaiset) 

Taikatinja Uusikangas ja Tyyne Väätäinen (alkup. video ja kuvat, In cognito -iltamat)

Tyyne Väätäinen (luistelu)

 

 

Ellenin ja Esterin 

esitykset, teokset ja työpajat

 Yhteydenotot: ellenjaesteri[AT]gmail[DOT]